Ti 22.10 jälleen agilityä Sääksjärvellä. Tällä kertaa esteitä taisi olla 25. Treeneissä on ollut vähän katoa osallistujista, nytkin saatiin tehdä varsin rauhassa rataa. Jokusia takaakiertoja, kulmauskohtia, kepeille takanaleikkausta ja kaikki kontaktit. Yello oli varsin liekeissä! Loppua kohden se kostautui kontakteilla siten, että Y päätti itse, koska saa lähteä. Pientä kurinpalautusta tarvittiin. Treenissä kulki, siitä hyvät fibat:)-.
Ihan alussa ohjasin liian tiukasti käännöksen. Seuraus oli, että Yello veti lipat siististi kyljelleen. Se kun haluaa aina totella (heti) kaikki ohjaukset! Oli kuitenkin ihan ok, eikä myöhemminkään ole ainakaan näyttänyt mitään oireita.
Su 27.10 startattiin Lempäälässä 2 starttia, 1 agi, 1 hyppis. Ihan ei kisafiilis ollut kohdillaan. Koira olis varsin kuulolla ja suht kivasti kuosissakin, kun ajattelee vähäistä treenimääräämme. Ohjaaja vaan ei saanut oikeata tsemppiä ja tahtoa radalla näkymään. Eka oli agilityä, jossa eka virhe tuli pujottelun loppuun, kun valssasin (aivan suotta) huolimattomasti ja muka (turhaan) kiireellä. Yello siis ohi vikasta välistä. Sain korjattua nopeasti, vaikka en treeniessä koskaan taida treenata paikkauksia (aina alusta, jos tulee virhe). Toinen virhe muutaman esteen päässä (rima). Yritin ohjata rauhallisesti = lopputulemana ikäänkuin lakkasin ohjaamasta. Myös keinulla epävarma suoritus (koira lähti vinosti pois keinulta, kun en oikein ohjannut, ei kuitenkaan virheen arvoisesti). Vielä loppuradalta kielto, kun nukahdin lopullisesti käännössä hypyltä muurille. Koira kaarsi eteen ja lopulta muurin sivutse, kun en tehnyt oikein mitään....
Hyppiksellä sitten mokasin jo suht alussa hylyn arvoisesti. Suoran putken (=hirmuvauhti) jälkeen oli viistosti oikealle hyppy-rengas-hyppy. Katsoin, että eka hyppy on hieman eri linjassa kuin rengas ja toinen hyppy. Piti siis kulmata ennen rengasta (en kuitenkaan ehtisi vaihtaa ohjauspuolta putken jälkeen (=huom, se vauhti...). Jotenkin taas jäädyin ja kulmaus unohtui. Ja niin Y ohi renkaan jälkeistä hypystä ja ehti hypätä väärinpäin. Yellon linja oli odotettu - olivathan esteet juurikin niin "epälinjassa", että tämä oli todennäköinen tilanne. Ja lisäksi olin vielä sillä huonomman linjan puolella koiran takana. Ei ihmekään, että meni ohi hypystä, joutuuhan se usein jarruttelemaan ja odottelemaan ja katselemaan, mihin mä jäin... Se siitä. Jatkettiin kuitenkin loppuun. Yksi rima tuli alas, kun uhohdin "hyppää lyhyesti"-käskyn ja paniikkiohjaus riman päällä. Siis koiran nimi just, kun se hyppäs (edessä putkitärppi). Vielä tais tulla yksi hypynohitus putken jälkeen, mitä en lähtenyt korjaamaan. Suotta kuluttaa aikaa - meidän ja kaikkien muidenkin :).
Näistäkin huolimatta katselin muutaman lisäkisan loppu- / alkuvuoteen. Katsotaan osallistutaanko, mutta ainakin mietteissä on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti